Vi fick en ny "familjemedlem" på torsdag. En gammal dam som heter Bruttan. Hon är en gammal fiskarbåt som nu skall bli familjen Trasselbackas trogna vän på de stora haven. Eller så bara i skärgården, återstår att se.
Hon är inte så vacker innanför ännu, men med lite blod, svett och tårar, en massa jobb och diverse material så blir det nog sååå fint. Ni ska få se.
Herr Trassel, aka Kapten, stormtrivs. Ni skulle ha sett leendet som inte tog slut när vi var på första turen förra lördagen. Som en liten pojke på julafton, minst.
Skönt att stå på motorlådan och köra med foten, en riktigt skeppare den där Kapten vår.
Båthunden var också duktigt, lite stressande var det till först (och flytvästen var som ett panssare på ryggen - urrrk) men efter nån timme var det okej...
...som denna bild bevisar. Man blir ju tuffare med vanan liksom.
Ojoj vilka vyer.
Jag slappade i solen med jordgubbar, de e sommar det!
Fötterna upp och titta på den vackra skärgården. Det kommer att bli en dundersommar det här.
Ni kan väl gissa vad vi skall göra i helgen va? :D
***
Meille tuli uusi "perheenjäsen" viime torstaina, vanha rouva nimeltä Bruttan. Hän on vanha kalastusvene josta nyt tuli Trasselbacka perheen luotettava ystävä isoilla merillä, tai sitten vaan saaristossa. Ainakin alussa.
Hän ei ole niin kaunis sisältä mutta kovan työn ja ison kasan materiaalin kanssa siitä tulee niin kaunis että. Saatte vielä nähdä.
Herra Trassel, nykyään Kapteeni, nauttii täysillä. Olisitte nähneet hänen hymynsä kun käytiin ekalla reissulla lauantaina. Kuin pikkupoika jouluaattona. :o)
Rogdajsta tulee hyvä laivakoira, ekat tunnit olivat pikkasen pelottavia mutta kuten toisesta kuvasta näkyy niin jätkä tottui hyvin ja uskalsi jopa ihailla merta takatassuilla seisten.
Ei muuta kun jalat ylös ja nauttimaan mansikoista ja kauniista saaristosta.
Arvaatte varmaankin mitä me tehdään viikonloppuna? :D
